Islamic Creed

Usko tuomiopäivään

Usko kohtaloon

Monet ihmiset väittävät rakastavansa Allaahia ja sanovat: ’Olen rukoillut, olen paastonnut ja olen suorittanut Hajjin ja annoin Zakaa. Kaiken tämän jälkeen, mitä Allaah haluaa minulta, olen tehnyt kaikkia näitä palvonnan muotoja? Olen palvonut Allaahia.’ Onko tämä henkilö todellakin palvonut Allaahia?

Tawheedin Allahin ykseyden kategoriat

Kirja "Al-Qawa'id Al-Arba'ah" (Neljä sääntöä) on islamilaisen oppineen Muhammad ibn Abdul Wahhabin kirjoittama teos, joka selittää neljä keskeistä periaatetta Allahin ykseydestä ja monijumalaisuuden välttämisestä. Kirjan tavoitteena on opettaa muslimeille oikeaa ymmärrystä aqiidasta ja varoittaa heitä shirkistä. Teos käyttää Koraania ja haditheja vahvistamaan käsiteltyjä aiheita.

”Monet ryhmät on johdatettu harhaan qadarin (kohtalon/jumalallisen määräyksen) ymmärryksessään. Niistä on Jahmiyah ja Jabriyah, jotka väittävät, että palvelija on pakotettu teoissaan ja, että hänellä ei ole mitään valtaa, kykyä tai tahtoa. Hän on kuin höyhen tai lehti, jota tuuli puhaltaa.

Muslimeina meidän on pakko pitää kielemme kurissa kaikenlaisesta puheesta, paitsi siitä, mikä on selkeästi hyödyllistä. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys):

Tämän kirjan tarkoitus on kutsua ihmisiä etsimään heidän pelastustaan tutkimalla tarinaa Salman al- Farisiksi tai Persialaiseksi kutsutun miehen pitkästä etsinnästä. Miksipä ei? Tiedämmekö me kaiken? Kun tiedämme, ettemme omista edes hengittämäämme ilmaa, ettemme ole syntyneet tyhjästä, emmekä ole luoneet itseämme, on luonnollista haluta tietää enemmän Jumalasta (Allahista), joka on luonut meidät, antanut meille elämän, ja joka tulee yhtenä päivänä kutsumaan meidät takaisin luokseen. Tuona Päivänä tulee olemaan joko loputon autuus tai kärsimys.

Jokaisen avarakatseisen henkilön, joka ryhtyy tutkimaan islamia, varsinkin jos hän käyttää eurooppalaisilla kielillä kirjoitettuja kirjoja, tulisi olla tietoinen siitä, että lähes kaikki ei-muslimien kirjoitukset islamista sisältävät näennäisen luontaisia vääristymiä (sen oppeihin). Aina keskiajasta lähtien islam on ollut paljon parjattu ja äärimmäisen väärinymmärretty lännessä. 1900-luvun loppupuolella tilanne ei näytä paljon muuttuneen, vaikka monet muslimit ovatkin sitä mieltä, että edistystä tapahtuu.