(1) Alla woondirii keneeli dewandirɗi hono siiru puccu.
(2) O woondiri keneeli bippooji bippugol.
(3) O woondiri keneeli carooji toɓo cargol.
(4) O wooniri malayke en tellinooji ko seernata hakkunde goongo e meere.
(5) O woondiri malayka en tellinooji wahyu.
(6) Hoɗi tellina wahyu okkoowo ngantu ummaade ka Alla faade e aade en e jeertinde ɓe lepte Alla.
(7) Ko podante ɗon ko e ummital e haasbeede e njoɓdi ko ko arata sikke alah heen.
(8) Si annoore koode e ndaaygu mum momtaama.
(9) Si kammu on fettii sabi tellaade Malayka en e mammba.
(10) Si pelle ɗuggitaama e nokku mum en ɗe kelta haa ngonti sollaaru.
(11) Saanga nde Nelaaɓe ndennina e waktu dottaaɗo.
(12) ñalawma mawɗo dirtinaama ngam seedaade e leƴƴi mum en.
(13) E ñalngu ceerndugol hakkunde jiyaaɓe, feeña hakkunde mbo goonga e mbo meere, e malaaɗo e kiitaaɗo.
(14) Hol ko anndin Ma-aan nelaaɗo-ko woni ñalngu ceerndugol.
(15) Halkaare e lepte e perte e oon ñalawma woodanii fennuɓe ko nelaaɓe ngaddi ummaade ka Alla.
(16) Mbela Min kalkaana leƴƴi gadinooɗi nde njedduno penni Nulaaɓe mum en?.
(17) Refti Min bndewna heen cakkatiiɓe ɓe, Min kalkaɓe no Min kalkiri mon nih.
(18) Ko hono no Min kalkiri ɗiin leƴƴi, Min kalkirta fennuɓe ko Nelaaɗo addi ko.
(19) Halkaare e lepte woodanii wonande ɓeen fennooɓe njbdi mum en ñande ñalngu njoɓdi.
(20) Mbela Min tagaani mon- onon aade en-ummaade e ndiyam kouɗam ko ɗaam woni toɓɓere maniyyu.
(21) Min mbaɗi ndiyam ɗam e nokku deenaaɗo ko oon woni rannga debba.
(22) Haa e dumunna ganndaaɗo ko oon woni yonto caawgol suko.
(23) Min koddiri sifa jibinaaɗo o mbaadi makko e ko nanndi heen, heskey Oon koddirɗo ɗuum fof Minen.
(24) Halkaare e lepte e perte woodanii wonande ɓeen fennooɓe baawal Alla.
(25) Mbela Min mbaɗaani leydi ndi na sooma aade en fof.
(26) Hondi renndini wonɓe heen wuurɓe e maayɓe ubbaaɓe e hendi .
(27) Min mbaɗi e hendi pelle tabitɗe, na ndeena ndi e dillude toowɗe, Min njarndi mon ndiyam mbelɗam, tagɗo ɗuum horataaka umminde mon.
(28) Halkaare e lepte woodanii wonande ɓeen fennooɓe njoɓdi mum en ñande ñalngu jnobdi.
(29) Wiyanee fennooɓe ko nelaaɓe ngaddi ko- onon fennoobe- kuuƴe faade ko pennatnaɗon ko e lepte.
(30) Njahee faade e mbeelu cuurki yiit mbanndi cate tate.
(31) Ɓuuɓol ɗowdi alah toon, ndi haɗatah lew lewndu yiite e nguli mum yande e mon.
(32) Yiite nge na werlo peete, kala heen wootere Alla no mawniri a sikkat ko huɓeere.
(33) Peete werleteeɗe Alla noɗe ɓalwiri e noɗe mawniri a sikkat koɗe geloobi ɓaleeji.
(34) Halkaare woodanii wonande ɓeen fennooɓe njoɓdi mum en ñande ñalngu jnobdi.
(35) E o ñalngu ɓe kaalatah hay huunde.
(36) Ɓe cakkitantaake sabu ɓe ngantina faade e joom mum en ko faati e keefeeru e bone mum en, ɓe ɗaɓɓira Mbo ngantu.
(37) Halkaare e perte woodanii ɓeen fennooɓe kabaruuji ñalngu jnobdi.
(38) O ko ñalngu ceerndugol hakkunde tagaaɗe, Min ndenndinii on e leƴƴi gadiiɗi e dingiral gootal.
(39) Si tawii hoɗon ndañi feere nde puuntiraton haa ndaɗon e lepte Alla pewjanee lan.
(40) Halkaare woodanii wonande ɓeen fennooɓe njoɓdi mum en ñande ñalngu jnoɓdi.
(41) Pellet ɓeen reentiriiɓe joom mum siinude jamirooje Alla e reentaade kaɗe Makko, hoɓe e nder ɗowdi lekɗe aljanna e ceewle ndiyam belɗe ilooje.
(42) E ɓesnaaɗe ɗeɓe tuuyate ñaamde.
(43) Ɓe wi*anee:ñaame e laaɓɗi, njaron njaram mbelɗam ɗam alah lorla, sabu ko golle mon moƴƴe ka aduna.
(44) Yeru ndi njoɓdi ndi Min njoɓi mon, ko hono ndi Min njoɓirta labinɓe golle mum en.
(45) Halkaare e lepte e perte woodanii ɓeen fennooɓe ko Alla heblani hulɓe e jnoɓdi.
(46) Fennuɓe ɓe na wiyee:ñaame ndakmitaɗon e wela wela nguurndam tuma setta ka aduna, ko on bonɓe sabu ko pennuɗon ko Alla e nelaaɓe Makko.
(47) Halkaare woodanii wonande ɓeen fennooɓe njoɓdi mum en ñande ñalngu jnoɓdi.
(48) Si ɓee fennooɓe mbiyaama: njuule ngam Alla ɓe njuulatah.
(49) Halkaare e lepte e perte e oon ñalawma woodanii fennuɓe ko nelaaɓe ngaddi ko ummaade ka Alla.
(50) Siɓe goonɗinaani oo Quraana tellinaaɗo ummaade ka Alla honde yeewtere woɗnde ɓe goonɗinta?.